Viime aikoina eri tapaamisissa, työpajoissa, seminaareissa, artikkeleissa, blogeissa, yms. vastaan tulleita keskeisiä käsitteitä, trendejä, haasteita ja huolenaiheita: komplisoitunut yhteiskunta, digitalisaation ja teknologian nopea kehittyminen, työn murros, tulevaisuuden osaamistarpeet, arvomaailman muutos, demografiset muutokset. Tarvitaan toimintamallien muutosta. Koulutusorganisaatioiden toimintamalliin vaaditaan ajattelutavan muutosta. Vaaditaan uutta opettajuutta. Vaaditaan tulevaisuudenlukutaitoa niin opettajille kuin opiskelijoille. Etsitään jatkuvan oppimisen ratkaisuja. Puhutaan osaamisen ekosysteemeistä. Ollaan siirtymässä koulutusjärjestelmästä oppijakeskeiseen tietoyhteiskunnan osaamisjärjestelmään. Edellytetään osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Odotetaan rakenteiden uudistamista ja ajattelun muutosloikkaa.
Työn muutos luo mahdollisuuksia
Nähdään että osaaminen ja sen kehittäminen on tärkeää. Työ ei häviä, työ muuttuu – mitä mahdollisuuksia se luo? Työn murroksessa ei ole kyse nopeasta siirtymästä tavasta toiseen eivätkä kaikki työt tule muuttumaan samalla tavalla esim. aika- tai paikkasidonnaisuudeltaan. Todennäköisesti kaikki ihmiset eivät tule työllistymään. Hyvän elämän eläminen työstä huolimatta, identiteetin rakentuminen toisin kuin työn kautta on nyt tärkeää. Siirrytään työn kehittämisestä koko elämänpiirin laadun parantamiseen ja pärjäämiseen. Voisiko työntekijä itse määritellä, kuinka suuren osan ajastaan haluaa antaa työnantajalle? Kaivataan toimintamalleja työn tekemiselle, joka on perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa.
Eletään tekoäly-hypeä ja se aiheuttaa kasvavaa epävarmuutta oman työn tulevaisuudesta. Oksanen ja Dufva (2018) toteavat valtioneuvoston tulevaisuusselonteon materiaaleissa, että tekoälyyn ja digitalisoitumiseen liittyy pidemmän ajan kehitysmahdollisuuksia, uudenlaisia tapoja organisoida työtä. Yhteiskunnan keskeisiä rakenteita ja prosesseja muuttaisi myös työnantajattomuus. Matalan hierarkian organisaatiot yleistyvät kollektiiviälyn myötä ja etenkin asiantuntijatyö on siirtynyt sosiaalisen median ja verkostojen rytmitykseen (Talouselämä 40/2018). Tulevaisuudessa kone- ja ihmistyö yhdistyvät yhä syvemmin. Miten humaniikka valjastaa robotiikan? Miten tunnistamme tulevaisuudesta ihmisen roolit ja niihin tarvittavat osaamiset?
Jatkuva oppiminen korostuu tulevaisuuden työelämässä
Työn murros vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Opiskelu on osana työtä ja työn, opiskelun ja muun elämän rajat hämärtyvät. Kollektiiviälyn ja hajautetun asiantuntijuuden alustoilla osaamisen arvo syntyy vuorovaikutuksessa. Osaavan ja muuttuvan toimijan pärjäämisen edellytykset eli osaamistarpeet liittyvät metataitoihin, kuten vuorovaikutusosaaminen, uuden oppiminen, joustavuus, uteliaisuus, rohkeus, kriittinen ajattelu, kansainvälisyyttä tukevat taidot, vahva sosiaalinen pääoma ja itsensä johtaminen.
Ajattelu- ja vuorovaikutusosaamisen lisäksi oman alan syvällinen osaaminen on merkityksellistä. Ihmisen osaamisena korostuu tulevaisuudessa kokonaisuuksien hahmottaminen ja systeemiajattelu. Teknologian kehitys, viheliäisten ongelmien ratkaisu, innovointi ja uuden liiketoiminnan luominen edellyttävät edelleen syvällistä osaamista omalla alalla. (Oksanen & Dufva 2018.) Tulevaisuudessakaan ammatti-identiteetti ei ole liihottelua lyhytkurssilta toiselle tai pelkkää someilua: myös tulevaisuudessa on tärkeätä syventyä, perehtyä ja sitoutua, mutta ei lukkiutua (Toiminen 2017).
Työn murroksen 10 teesiä
Toiminen (2017) on listannut työn murrokseen liittyvät ilmiöt kymmeneksi teesiksi.
- Käsityksemme tulevaisuudesta osuvat usein harhaan, ja siksi on vaarallista hirttäytyä yhteen tulevaisuuskuvaan
- Automaatio muuttaa ihmisen työtä ja lisää tuottavuutta. Työpaikkoja häviää, mutta nettohävikistä on rajusti keskenään ristiriitaisia arvioita. Uutta työtä, uusia aloja ja uusia tarpeita syntyy jatkuvasti.
- Työn, työtehtävien ja liiketoiminnan muutos digitaalisessa taloudessa edellyttää myös, että toimenkuvat, johtamisen tavat ja organisaatiorakenteet uudistuvat
- Työtaitojen ja kompetenssien kysynnän ja tarjonnan välillä on nopeasti kasvava ristiriita. Se polarisoi työmarkkinaa.
- Koulutusjärjestelmämme ei tällaisenaan vastaa työn muutokseen. Alan vaihtamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen tarvitaan ripeästi nopeita, käytännöllisiä oppimismahdollisuuksia.
- Tulevaisuudessa yksilöllä on suurempi vastuu ammattitaidostaan ja sen uudistamisesta kuin aiemmin
- Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia.
- Lineaarisesti etevän työuran rinnalle tulee monista erilaisista työrooleista ja jaksoista koostuva työelämä. Uran rinnalle tulee useita polkuja.
- Työhön liittyvät käsitteet, pelisäännöt ja arvostukset liittyvät teollisen ajan toimintatapoihin. Nykyisessä muuttuvassa tilanteessa ne lukkiuttavat asenteita ja johtavat keskustelua vinoon.
- Työn muutos edellyttää yrityksiltä vastuullisuutta ja lainsäätäjiltä reaktiokykyä. Molempien tehtävä on luoda työstä ihmisille yhä saavutettavampaa ja mielekkäämpää. (Toiminen 2017.)
Miten muutos toteutetaan? Kuka osaa ennakoida? Miten tätä johdetaan? Mitkä ovat oikeita ja sopivia kysymyksiä ja miten niihin kannattaa vastata? Miten oman alan tulevaisuutta ja tarvittavaa osaamista osaa ennakoida?
Anne Hakala
suunnittelija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet
Oksanen, K. & Dufva, M. 2018. Työn murros tulevaisuusselonteon näkökulmasta. Futura 2/2018.
Toiminen, M. 2017. Välähdyksiä tulevaisuudesta. Sitra (ISBN 978-952-93-8973-5 (PDF))