Väestön koulutusrakenne
Keski-Suomessa väestön koulutusrakenne on melko samanlainen kuin koko maassa. Väestön koulutusaste vaihtelee kuitenkin merkittävästi Keski-Suomen kuntien välillä. Tähän vaikuttavat mm. alueen väestön ikärakenne, työpaikkarakenne sekä oppilaitosten sijainti.
Jyväskylässä ja Muuramessa korkeasti koulutettuja on lähes 40 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun taas useissa Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa korkea-asteen suorittaneiden osuus jää selvästi alle 20 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on kuntien 15-vuotta täyttäneestä väestöstä 41-50 %. Kokonaan ilman tutkintoa jäävien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta kaikissa kunnissa, mutta vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on eniten vanhemmissa ikäryhmissä sekä 15-19-vuotiaissa, joista suurin osa vielä opiskelee.
Koulutustasomittain kuvaa alueiden välisiä eroja väestön koulutuksen keskimääräisissä pituuksissa. Muuramessa 20 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutuksen pituus peruskoulun jälkeen oli 4,5 vuotta vuonna 2022, kun taas Kivijärvellä koulutuksen pituus jäi 2,4 vuoteen.
T&K -toiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot Keski-Suomessa vuonna 2022 olivat 303,7 M€, josta yritysten osuus oli 51 % (koko maassa 68 %). Keski-Suomen yritysten T&K -menojen osuus koko maan yritysten menoista oli 2,9 %. Vastaavasti maakunnan vahvan korkeakoulusektorin osuus koko maan korkeakoulujen T&K -menoista oli 7,0 %.
Keski-Suomen T&K-menot kasvoivat yhtäjaksoisesti vuosina 2016-2020. Vuonna 2021 T&K-menojen kehitys notkahti, mutta kääntyi jälleen reippaaseen kasvuun vuonna 2022. Erityisesti korkeakoulujen T&K-menot kasvoivat vahvasti.
T&K -toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä. Keski-Suomessa Jyväskylän seudun osuus on 85 % ja Äänekosken 13 % maakunnan T&K -menoista.