Väestön koulutusrakenne
Keski-Suomessa väestön koulutusrakenne on melko samanlainen kuin koko maassa. Väestön koulutusaste vaihtelee kuitenkin merkittävästi Keski-Suomen kuntien välillä. Tähän vaikuttavat mm. alueen väestön ikärakenne, työpaikkarakenne sekä oppilaitosten sijainti.
Jyväskylässä ja Muuramessa korkeasti koulutettuja (ml. alin korkea-aste) on lähes 40 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun taas muutamissa Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa korkea-asteen suorittaneiden osuus jää selvästi alle 20 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on kuntien 15-vuotta täyttäneestä väestöstä 40-49 %. Kokonaan ilman tutkintoa jäävien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta kaikissa kunnissa, mutta vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on eniten vanhemmissa ikäryhmissä sekä 15-19-vuotiaissa, joista suurin osa vielä opiskelee.
T&K -toiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot Keski-Suomessa vuonna 2021 olivat 281,3 M€, josta yritysten osuus oli 56 % (koko maassa 69 %). Keski-Suomen yritysten T&K -menojen osuus koko maan yritysten menoista oli 3,0 %. Vastaavasti maakunnan vahvan korkeakoulusektorin osuus koko maan korkeakoulujen T&K -menoista oli 6,0 %.
Keski-Suomen T&K-menot kasvoivat yhtäjaksoisesti vuosina 2016-2020. Vuonna 2021 T&K-panostukset supistuivat 2,7 % edellisvuodesta. Yritysten T&K-toiminta on ollut vahvaa viime vuodet, kun taas korkeakoulusektorilla panostukset ovat hieman vähentyneet.
T&K -toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä. Keski-Suomessa Jyväskylän seudun osuus on 80 % ja Äänekosken 17 % maakunnan T&K -menoista. Äänekosken biotalouden TKI-ekosysteemin osuus maakunnassa on vahvistunut.