Väestön koulutusrakenne
Keski-Suomessa väestön koulutusrakenne on keskimäärin melko samanlainen kuin koko maassa. Väestön koulutusaste vaihtelee kuitenkin merkittävästi Keski-Suomen kuntien välillä. Tähän vaikuttavat mm. alueen väestön ikärakenne, elinkeinorakenne sekä koulutuksen saavutettavuus.
Muuramessa korkeasti koulutettuja on 41 % ja Jyväskylässä 39 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun taas useissa Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa korkea-asteen suorittaneiden osuus jää alle 20 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on kuntien 15-vuotta täyttäneestä väestöstä 39-51 %. Kokonaan ilman tutkintoa jäävien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta kaikissa kunnissa, mutta vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on eniten vanhemmissa ikäryhmissä sekä 15-19-vuotiaissa, joista suurin osa vielä opiskelee.
Koulutustasomittain kuvaa alueiden välisiä eroja väestön koulutuksen keskimääräisissä pituuksissa. Muuramessa 20 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutuksen pituus peruskoulun jälkeen oli 4,6 vuotta vuonna 2024, kun taas Kivijärvellä koulutuksen pituus jäi 2,4 vuoteen.
T&K -toiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot Keski-Suomessa vuonna 2024 olivat 317,4 M€, josta yritysten osuus oli 52 % (koko maassa 68 %) ja korkeakoulujen 42 % (koko maassa 24 %). Keski-Suomen yritysten T&K -menojen osuus koko maan yritysten menoista oli 2,7 %. Vastaavasti maakunnan vahvan korkeakoulusektorin osuus koko maan korkeakoulujen T&K -menoista oli 6,2 %.
Keski-Suomen T&K-menot ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2016, mutta pysyttelivät vuonna 2024 edellisvuoden tasolla.
T&K -toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä. Keski-Suomessa Jyväskylän seudun osuus on 83 % ja Äänekosken 15 % maakunnan T&K -menoista.
Aiheeseen liittyviä lisätietoja:
Avoin tietoaineisto Business Finlandin rahoituksesta
Jyväskylän yritystilastot
Patenttihakemukset maakunnittain
Korkeakoulujen T&K-rahoitus koostuu budjettirahoituksesta ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkoinen T&K-rahoitus voidaan jakaa erilaisiin julkisiin ja yksityisiin rahoituslähteisiin. Jyväskylän yliopistossa yli puolet ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta on Suomen Akatemian myöntämää. Myös EU-rahoituksella on merkittävä ja kasvava rooli. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa EU-rahoitus kattoi vuonna 2023 yli 40 % ulkopuolisesta T&K -rahoituksesta. Ministeriöiden (erityisesti OKM ja TEM) kautta tuli kolmannes rahoituksesta.