Kuntatalous

Kuntien tilinpäätökset

Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 runsaiden koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta. Vuosi 2020 oli kuin peilikuva erittäin heikolle edellisvuodelle. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi Keski-Suomessa yhteensä 10 %. Se kattoi toimintakatteen maltillisen heikkenemisen ja siivitti vuosikatteen ja tilikauden tuloksen selvään kasvuun. Vahvasta vuodesta huolimatta Keski-Suomen kuntatalous ei pärjää erityisen hyvin maakuntien joukossa. Hyvä vuosi ei myöskään vapauttanut kuntia pidemmän ajan talouspaineista.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen määrän, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Kuten koko maassa, myös Keski-Suomen kunnissa vuosikatteet toteutuivat vahvoina vuonna 2020. Negatiivisen vuosikatteen kuntia ei ollut Keski-Suomessa yhtään (edellisvuonna yhdeksän).

Lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa vuosikate kattoi poistot (>100 %) reilusti. Merkittävää eroa edellisvuoteen kuvaa se, että tuolloin yhdessäkään Keski-Suomen kunnassa vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Vuonna 2020 vuosikate suhteessa poistoihin oli Keski-Suomessa 141 % ja koko maassa 170 %.

Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, ennakkotiedot

Lainakanta asukasta kohden vaihtelee Keski-Suomen kunnissa huomattavasti. Vuonna 2020 maakunnan kahdeksassa kunnassa lainakanta alitti koko maan tason, kun taas osassa kuntia koko maan taso ylittyy selvästi. Keski-Suomessa kuntien lainakanta laski 3 % vuonna 2020, kun taas koko maassa lainakannan kasvu jatkui. Kuntien yhteenlasketut  investoinnit kasvoivat Keski-Suomessa noin 5,4 M€ (+4 %) edellisvuodesta.

Omavaraisuusaste, jolla kuvataan oman pääoman suhdetta koko pääomaan, oli Keski-Suomessa 48 % ja koko maassa 58 %. Vakavaraisuuden tavoiteltavana tasona on vähintään 50 %:n omavaraisuus.

Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, ennakkotiedot

Kertynyt yli-/alijäämä koostuu kuluneen tilikauden sekä edellisten tilikausien yli-/alijäämistä. Kertynyt ylijäämä lisää kuntatalouden liikkumavaraa. Hyvien tulosten ansiosta useimpien Keski-Suomen kuntien ylijäämä kasvoi vuonna 2020. Alijäämäisten kuntien määrä pieneni 7:stä 4 kuntaan. Ylijäämällä mitattuna talouden pelivaraa on kuitenkin valtaosassa kuntia koko maahan vertaillen vähemmän.

Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, ennakkotiedot

Lisätietoja Keski-Suomen kuntien tilinpäätösten 2020 ennakkotiedoista (ml. konsernitietoja) on koottu oheiseen tiedostoon (pdf).

Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja.

Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2020 oli 162, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 145. Koronapandemian takia työttömyys kasvoi ja työllisten määrä väheni vuonna 2020, mikä heikensi taloudellista huoltosuhdetta merkittävästi. Keski-Suomen kunnista vain Kivijärvellä taloudellinen huoltosuhde parani hiukan koronavuonna. Vuonna 2020 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään kahdeksassa keskisuomalaiskunnassa (edellisvuonna neljässä). Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Osassa kuntia korkea huoltosuhde asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Työikäisten (18-64-vuotiaiden) toimeliaisuudesta kertoo jako työllisiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Keski-Suomessa työllisten osuus työikäisistä koronavuonna 2020 oli 66 %, mikä alittaa koko maan 69 %. Työllisten osuus vaihteli Muuramen 76 %:sta Saarijärven 62 %:iin. Eläkeläisten osuus työikäisistä vaihtelee kunnan ikärakennetta mukaillen. Jyväskylän runsasta opiskelijamäärää kuvaa 13 %:n osuus.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Lisää kuntataloustietoa löytyy muun muassa Kuntaliiton verkkosivulta.