Väestökehitys

Väestömäärä ja ikärakenne

Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2022 lopussa oli 272 437. Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan väestö on kasvanut 3,2 %:lla (+8 500 henkilöä).

Vuosi 2021 käänsi Keski-Suomen väestömäärän niukkaan kasvuun neljän laskevan vuoden jälkeen. Kasvu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi väestömäärän laskiessa jälleen vuonna 2022. Väestöään kasvatti kolme kuntaa: Jyväskylä, Muurame ja Toivakka. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (189 399 asukasta, eli 69,5 % maakunnan väestöstä).

Väestön ikärakenne Keski-Suomessa noudattelee koko maan rakennetta. Sen sijaan kuntien välillä erot ikärakenteessa ovat merkittäviä. Vuonna 2022 lasten osuus vaihteli Luhangan 7,5 %:sta Uuraisten 24,3 %:iin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus Jyväskylän 19,1 %:sta Luhangan 42,8 %:iin. Keskusseudun kunnissa ikärakenne on muuta maakuntaa nuorempi.

Väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) pitkään jatkunut nousu tasaantui mm. matalan syntyvyyden myötä vuonna 2022. Keski-Suomessa huoltosuhde oli 64,7, eli sataa työikäistä kohden oli yhteensä 65 lasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Keski-Suomen huoltosuhde ylitti koko maan huoltosuhteen, joka oli 62,3. Kuntien välinen vaihtelu on suurta.

Väestömuutokset

Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa  luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettomaahanmuuton summaa. Vuosina 2007-2009 väestön määrä kasvoi Keski-Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöllä ja seuraavat kolme vuotta kasvu oli noin 750-850 henkilöä vuodessa. Vuosina 2013-2014 merkittävä muuttotappio hidasti maakunnan kasvua, mutta vuosina 2015-2016 päästiin jälleen yli 400 henkilön kasvuun. Vuonna 2017 väestön määrä laski ensikertaa vuosikymmeniin. Vuonna 2021 väestö kasvoi niukasti, kääntyen jälleen laskuun vuonna 2022 (-246).

Väestömäärä on kasvanut luonnollisen väestönlisäyksen (syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus) myötä 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Vuosina 2011-2013 luonnollinen väestönkasvu laski noin 300 henkilöön. Tämän jälkeen luonnollinen väestönkasvu hiipui, minkä taustalla on väestön ikääntymisen lisäksi syntyvyyden merkittävä aleneminen. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt kolmanneksella Keski-Suomessa. Vuonna 2022 kuolleita oli jopa 1 280 enemmän kuin syntyneitä.

Maan sisäinen muuttoliike kääntyi tappiollisten vuosien jälkeen voitolliseksi vuonna 2021 ja myönteinen kehitys (+142) jatkui vuonna 2022. Muuttovoitollisia kuntia oli Keski-Suomessa viisi vuonna 2022. Maahanmuuttajien määrä on puolestaan jo pitkään selvästi ylittänyt maasta pois muuttaneiden määrän ja nettomaahanmuutto nousi ennätyksellisiin lukemiin (+926) vuonna 2022. Maahanmuuton väestövaikutukset Jyväskylän ulkopuolella ovat kuitenkin melko vähäisiä.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä (nettomuutto) seuduittain tarkasteltuna vain Jyväskylän seutu sai muuttovoittoa vuonna 2022. Edeltävänä koronavuonna 2021 muuttovoitto jakaantui tasaisemmin. Vuonna 2022 Jyväskylän kaupunki sai runsasta muuttovoittoa opiskeluikäisistä, 15-24 -vuotiaista nuorista. Jyväskylä menettää muuttoliikkeen myötä erityisesti nuoria työikäisiä. Jyväskylän kehyskunnat puolestaan saivat muuttovoittoa työikäisistä (30-49 -vuotiaista) ja lapsiperheistä. Ilahduttavaa on suotuisa muuttoliike työikäisissä myös Jyväskylän seudun ulkopuolella. Eläkkeelle siirtyviä Keski-Suomi houkuttelee enemmän kuin menettää.

 

Lähde: Tilastokeskus

Väestön ennakkotiedot

Keski-Suomen väestömäärä väheni ennakkotietojen mukaan 240 henkilöllä tammi-maaliskuussa 2023. Nettomaahanmuutto lisäsi väestömäärää 184 henkilöllä, keskittyen Jyväskylään. Kahdeksan Keski-Suomen kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä, vaikka koko maakunnan tasolla päädyttiin muuttotappioon. Luonnollinen väestömuutos oli vahvasti miinuksella (-299). Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän vain kahdessa kunnassa.

Väestöennuste

Tilastokeskuksen väestöennusteen (2021) mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee maltillisesti, noin 4 %, vuoteen 2040. Kunnista ainoastaan Jyväskylän ja Muuramen ennustetaan kasvavan.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna maakunnan työikäisten (15-64 -vuotiaat) määrä laskee ennusteen mukaan noin 11 000 henkilöllä ja lasten määrässä koetaan noin 8 400:n lasku vuoteen 2040. Iäkkäämpien joukossa 65-74 -vuotiaiden määrä laskee (-7 400), kun taas 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 16 400:lla. Väestöllinen huoltosuhde on kunnissa korkeimmillaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Keski-Suomen 14 kunnassa lapsien ja 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää työikäisten määrän.

Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan kehitykseen. Ennuste osoittaa sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos ennusteen laadintahetkeä edeltävien vuosien kehitys jatkuisi muuttumattomana.

 

Keski-Suomen kuntien kuukausittaiset väestön ennakkotiedot on koottu excel-taulukkoon. Viimeisin tieto on huhtikuulta 2023.