Väestömäärä ja ikärakenne
Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2023 lopussa oli 273 271. Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan väestö on kasvanut 3,1 %:lla (+8 335 henkilöä).
Vuonna 2023 Keski-Suomen väestömäärä kasvoi poikkeuksellisesti, 834 henkilöllä. Taustalla oli ennätyksellisen suuri maahanmuutto, kun Ukrainasta paenneilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen. Väestöään kasvatti vuonna 2023 neljä keskisuomalaiskuntaa: Jyväskylä, Luhanka, Muurame ja Uurainen. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (191 187 asukasta, eli 70 % maakunnan väestöstä).
Väestön ikärakenne Keski-Suomessa noudattelee koko maan rakennetta. Sen sijaan kuntien välillä erot ikärakenteessa ovat merkittäviä. Vuonna 2023 lasten osuus vaihteli Luhangan 9 %:sta Uuraisten 24 %:iin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus Jyväskylän 19 %:sta Luhangan 44 %:iin. Keskusseudun kunnissa ikärakenne on muuta maakuntaa nuorempi.
Väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) pitkään jatkunut nousu on viime vuosina tasaantunut mm. matalan syntyvyyden myötä. Keski-Suomessa huoltosuhde vuonna 2023 oli 64,6, eli sataa työikäistä kohden oli yhteensä 65 lasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Keski-Suomen huoltosuhde ylitti koko maan huoltosuhteen, joka oli 61,9. Kuntien välinen vaihtelu on suurta.
Väestömuutokset
Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettomaahanmuuton summaa.
Väestön ikääntymisen ja syntyvyyden merkittävän laskun myötä luonnollinen väestömuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) kääntyi Keski-Suomessa laskuun vuonna 2016. Vuonna 2023 kuolleita oli lähes 1 200 enemmän kuin syntyneitä. 2010-luvun taitteesta syntyneiden määrä on vähentynyt yli kolmanneksella Keski-Suomessa
Maan sisäinen muuttoliike on vaikuttanut viime vuosina Keski-Suomen väestömäärään melko vähän. Vuonna 2023 muuttotappiota kertyi 323 muuttajan verran. Muuttovoitollisia kuntia oli Keski-Suomessa kolme: Jyväskylä, Muurame ja Luhanka. Maahanmuuttajien määrä on jo pitkään selvästi ylittänyt maasta pois muuttaneiden määrän ja nettomaahanmuutto nousi ennätyksellisiin lukemiin (+2 382) vuonna 2023. Runsasta maahanmuuttoa selittää ukrainalaisten mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen. Ukrainalaisten maahanmuutto on jakaantunut tasaisemmin myös Jyväskylää laajemmalle alueelle. Kaikissa Keski-Suomen kunnissa maahanmuuttajien määrä ylitti maasta pois muuttaneiden määrän vuonna 2023.
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä (nettomuutto) seuduittain tarkasteltuna vain Jyväskylän seutu sai muuttovoittoa vuonna 2023. Muuttovoitto oli kuitenkin selvästi edellisvuotta 2022 pienempää. Vuonna 2023 Jyväskylän kaupunki sai runsasta muuttovoittoa opiskeluikäisistä, 15-24 -vuotiaista nuorista. Jyväskylä menettää muuttoliikkeen myötä erityisesti vastavalmistuneita ja työuraansa aloittelevia nuoria. Jyväskylän kehyskunnat puolestaan saivat muuttovoittoa erityisesti nuorista työikäisistä (25-44 -vuotiaista) ja lapsiperheistä. Jyväskylän seudun ulkopuolella eniten muuttoliikkeen myötä menetetään nuoria opiskelemaan lähteviä, kun taas työikäisissä muuttoliikkeen vaikutukset ovat vähäisempiä. Eläkkeelle siirtyviä Keski-Suomi houkuttelee enemmän kuin menettää.
Lähde: Tilastokeskus
Väestön ennakkotiedot
Keski-Suomen väestömäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan 34 henkilöllä tammi-maaliskuussa 2024. Maahanmuutto jatkui voimakkaana lisäten väestöä 505 henkilöllä. Maahanmuuttajien määrään vaikuttaa edelleen ukrainalaisten mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä seitsemän Keski-Suomen kuntaa sai muuttovoittoa ja koko maakunnan tasolla päädyttiin muuttotappioon (-281). Luonnollinen väestömuutos oli vahvasti miinuksella (-234). Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän viidessä kunnassa.
Väestöennuste
Tilastokeskuksen väestöennusteen (2021) mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee maltillisesti, noin 4 %, vuoteen 2040. Kunnista ainoastaan Jyväskylän ja Muuramen ennustetaan kasvavan.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna maakunnan työikäisten (15-64 -vuotiaat) määrä laskee ennusteen mukaan noin 11 000 henkilöllä ja lasten määrässä koetaan noin 8 400:n lasku vuoteen 2040. Iäkkäämpien joukossa 65-74 -vuotiaiden määrä laskee (-7 400), kun taas 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 16 400:lla. Väestöllinen huoltosuhde on kunnissa korkeimmillaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Keski-Suomen 14 kunnassa lapsien ja 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää työikäisten määrän.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan kehitykseen. Ennuste osoittaa sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos ennusteen laadintahetkeä edeltävien vuosien kehitys jatkuisi muuttumattomana.
Keski-Suomen kuntien kuukausittaiset väestön ennakkotiedot on koottu excel-taulukkoon. Viimeisin tieto on toukokuulta 2024.