Väestökehitys

Väestömäärä ja ikärakenne

Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2021 lopussa oli 272 683. Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan väestö on kasvanut 3,5 %:lla (+9 100 henkilöä).

Vuosi 2021 käänsi Keski-Suomen väestömäärän niukkaan kasvuun (+66 asukasta) neljän laskevan vuoden jälkeen. Väestöään kasvatti kuitenkin vain kolme kuntaa: Jyväskylä, Muurame ja Luhanka. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle (188 069 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä).

Väestön ikärakenne Keski-Suomessa noudattelee koko maan rakennetta. Sen sijaan kuntien välillä erot ikärakenteessa ovat merkittäviä. Vuonna 2021 lasten osuus vaihteli Luhangan 8 %:sta Uuraisten 25 %:iin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus Jyväskylän ja Muuramen 19 %:sta Luhangan 42 %:iin. Keskusseudun kunnissa ikärakenne on muuta maakuntaa nuorempi.

Väestöllinen huoltosuhde (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) on noussut Keski-Suomessa ja koko maassa yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2021 Keski-Suomessa huoltosuhde oli 64,8, eli sataa työikäistä kohden oli yhteensä 65 lasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Keski-Suomen huoltosuhde ylitti niukasti koko maan huoltosuhteen, joka oli 62,4. Kuntien välinen vaihtelu on suurta.

Väestömuutokset

Väestömäärän kokonaismuutos kuvaa  luonnollisen väestönmuutoksen, maan sisäisen nettomuuton sekä nettomaahanmuuton summaa. Vuosina 2007-2009 väestön määrä kasvoi Keski-Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöllä ja seuraavat kolme vuotta kasvu oli noin 750-850 henkilöä vuodessa. Vuosina 2013-2014 merkittävä muuttotappio hidasti maakunnan kasvua, mutta vuosina 2015-2016 päästiin jälleen yli 400 henkilön kasvuun. Vuonna 2017 väestön määrä laski ensikertaa vuosikymmeniin, mutta kääntyi vuonna 2021 jälleen hienoiseen kasvuun (+66 henkilöä).

Väestömäärä on kasvanut luonnollisen väestönlisäyksen (syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus) myötä 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Vuosina 2011-2013 luonnollinen väestönkasvu laski noin 300 henkilöön. Tämän jälkeen luonnollinen väestönkasvu hiipui, minkä taustalla on väestön ikääntymisen lisäksi syntyvyyden merkittävä aleneminen. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt kolmanneksella Keski-Suomessa. Vuonna 2021 kuolleiden määrä ylitti syntyneet 662:lla.

Maan sisäinen muuttoliike kääntyi tappiollisten vuosien jälkeen niukasti voitolliseksi vuonna 2021. Muuttovoitollisia kuntia oli Keski-Suomessa yhdeksän. Korona-aika lisäsi muuttovoitollisten kuntien määrää. Maahanmuuttajien määrä on puolestaan jo pitkään selvästi ylittänyt maasta pois muuttaneiden määrän. Maahanmuuton väestövaikutukset Jyväskylän ulkopuolella ovat kuitenkin vähäisiä.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä (nettomuutto) Jyväskylän, Joutsan, Jämsän ja Keuruun seudut olivat muuttovoitollisia toisena koronavuonna 2021. Jyväskylän kaupunki sai runsasta muuttovoittoa opiskeluikäisistä, 15-24 -vuotiaista nuorista. Korona-ajan laaja etäopiskelu on kuitenkin pienentänyt muuttovoittoa 20-24 -vuotiaissa. Jyväskylä menettää muuttoliikkeen myötä erityisesti nuoria työikäisiä. Jyväskylän kehyskunnat puolestaan saavat muuttovoittoa työikäisistä ja lapsiperheistä. Ilahduttavaa on suotuisa muuttoliike työikäisten ryhmissä myös Jyväskylän seudun ulkopuolella. Eläkkeelle siirtyviä Keski-Suomi houkuttelee enemmän kuin menettää.

 

 

Lähde: Tilastokeskus

Väestön ennakkotiedot

Keski-Suomen väestömäärä väheni ennakkotietojen mukaan 177 henkilöllä tammi-maaliskuussa 2022. Tämä on alkuvuodelle tyypillistä kehitystä. Jopa 12 Keski-Suomen kuntaa ylsi alkuvuonna muuttovoittoon (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto huomioiden). Alkuvuoden aikana syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän vain Muuramessa.

 

Keski-Suomen kuntien kuukausittaiset väestön ennakkotiedot on koottu excel-taulukkoon. Viimeisin tieto on toukokuulta 2022.