Työpaikat
Keski-Suomen talous kääntyi kasvuun vuonna 2016, mikä näkyi selvästi myös työpaikkamäärän kehityksessä. Vuosina 2016-2018 työpaikkojen määrä lisääntyi lähes 5 000:lla. Talous lähti kuitenkin hiipumaan jo ennen koronaa, vuoden 2019 lopulla. Vuonna 2020 työpaikkojen määrä romahti 103 233:een (-3 400 edellisvuodesta), mutta toipuminen oli ripeää. Vuonna 2021 Keski-Suomessa yllettiin jo 106 337 työpaikkaan.
Keski-Suomen työpaikoista 33 % oli julkisella ja 67 % yksityisellä sektorilla.
Työpaikoista 20 079 (19 %) oli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden työpaikkoja oli 14 765 (14 %) ja kaupan alan työpaikkoja 10 510 (10 %). Koulutuksen alalla työskenteli 10 145 työntekijää (9,5 %).
Työssäkäynti
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja.
Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2020 oli 160, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 142. Koronapandemian takia työttömyys kasvoi ja työllisten määrä väheni vuonna 2020, mikä heikensi taloudellista huoltosuhdetta merkittävästi. Vuonna 2020 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään kahdeksassa keskisuomalaiskunnassa (edellisvuonna neljässä). Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Osassa kuntia korkea huoltosuhde asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.
Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Suhdeluku ilmaisee, onko alueella enemmän työpaikkoja vai työllisiä asukkaita ja kuinka suuresta erosta on kyse. Vuonna 2020 alueen työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän kuudessa Keski-Suomen kunnassa: Jyväskylässä, Viitasaarella, Multialla, Äänekoskella, Kyyjärvellä ja Karstulassa. Alhaisimmillaan työpaikkaomavaraisuus on Jyväskylän kehyskunnissa, joissa myös pendelöinti on suurta. (Erityisesti julkisella sektorilla henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta rekisteritietojen puutteellisuuden takia. Esimerkiksi kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.)
Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuudessa heijastuu pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on suuri, kun taas Jyväskylän kehyskunnista työssäkäynti suuntautuu vahvasti myös keskuskaupunkiin.
Työllisyys ja työttömyys
Ajankohtaiset tiedot Keski-Suomen työttömyystilanteesta löydät Työllisyyskatsauksesta. Lisää kuntakohtaista tietoa on visualisoitu työllisyyden kuntakokeilujen tietopalveluun.
Ammattibarometrissä arvioidaan eri ammattien työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.