Keski-Suomen kuntien järjestämät palvelut muuttuvat 1.1.2023 alkaen uuden, koko maakunnan kattavan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Uudistuksen jälkeen peruskunnat vastaavat osaamisen ja kulttuurin (sivistyspalvelut) edistämisestä, elinympäristön ja elinvoiman kehittämisestä sekä paikallisen demokratian edistämisestä.
Henkilöstömäärältään ja taloudelliselta merkitykseltään sivistyspalvelut ovat keskeisin osa peruskunnan tulevaa palvelurakennetta. Tästä johtuen sivistyspalvelut on yksi tärkeimmistä kunnan menestystekijöistä ja luo perustan kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Prosessin myötä kunnat ”syntyvät uudelleen” ja niitä voidaan hyvällä syyllä kutsua sivistyskunniksi.
Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen kunnat ja kaupungit ovat laatimassa strategioitaan tulevien vuosien toiminnan järjestämiselle. Muutosvaiheessa strategialla on suuri merkitys. Hyvinvointialueen muodostamisen lisäksi meneillään on väestöllinen rakennemuutos (mm. syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen, muuttoliike), jonka ennakoiminen on tärkeää, jotta kuntien palvelurakenne vastaa tarvetta mahdollisimman hyvin. Koulutusta haastaa ikäluokkien pieneneminen, kasvavat tarpeet digitaalisten palvelujen kehittämiselle sekä oppivelvollisuusiän nosto. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä on vähenemässä Keski-Suomessa. Kuluvana vuonna peruskoulun aloitti noin 3000 oppilasta. Seitsemän vuoden päästä uusia ensimmäisen luokan oppilaita on noin 800 vähemmän. Muuttoliike on perinteisesti tukenut Jyvässeudun kasvua. Väestökehitys rasittaa kuntien toimintaa eri tavoin, mutta kehitys on vääjäämätön.
Keski-Suomen liitto käynnisti syksyllä 2021 Keski-Suomen Sivistyskunnat 2023 –hankkeen, jonka tavoitteena on tukea kuntia muutostilanteessa sekä strategioiden laadinnassa ja niiden toimeenpanossa. Hankkeen painopisteenä on ollut sivistystoimen johdon ja sivistyslautakunnan keskeisten henkilöiden tukeminen. Tarkastelun lähtökohtana oli varhaiskasvatus ja yleissivistävä opetus mutta varsin pian todettiin, että sivistyspalveluita on perusteltua käsitellä kokonaisuutena ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen, liikunta- ja nuorisotyön, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön.
Sivistyksen ja kulttuurin merkitys ymmärretään laajasti. Kuntien omissa käsissä on, mitä asioita painotetaan. Tämä työ lähtee liikkeelle jo kuntastrategian laadinnasta. Yhtä tärkeää on strategian vieminen käytännön toimiksi. Kuinka vahva on esimerkiksi vapaan sivistystyön rooli kunnan palveluissa, määräytyy näistä linjauksista. Myös varhaiskasvatuksen merkitys on korostunut.
Tärkeää sivistystoimen kehittämisessä on myös kiinnittää huomiota hyvinvointialueen ja kuntien rajapinnoilla olevien palveluiden järjestämiseen ja huomioida ne strategioiden toimintasuunnitelmissa. Lakisääteiset oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja niillä on varsin suuri merkitys oppilaitosten yhteisöllisessä ja yksilökohtaisissa oppilashuollon suunnitelmissa. Palveluiden järjestämisessä on vältettävä katvealueita, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat oikea-aikaisen tuen ja avun.
Koulutuksen saatavuus on nousemassa keskeiseksi haasteeksi oppilas- ja opiskelijamäärien pienetessä. Digitalisaatio-osaamisen hyödyntäminen järkevästi korostui niin perusopetuksen kuin toisen asteen opetuksesta puhuttaessa. Ylipäätään etätyökonseptin ja verkko-opetuksen mahdollisuudet tulee selvittää ja kehittää niitä edelleen. Lukioiden verkko-opetuksen kehittäminen voisi nousta keskeiseksi kehittämishankkeeksi. Sillä tuettaisiin erityisesti pienten lukioiden mahdollisuuksia järjestää monipuolista opetusta.
Opetustoimen hallinnon digitalisuuden kehittämiseksi on käynnistetty valtakunnallinen DigiOne –hanke, jossa Jyväskylän kaupunki on pilottina mukana. Hankkeessa tavoitteena on rakentaa kansallinen koulutuksen digitaalinen palvelualusta, jossa on koottuna opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut. Hankkeen myötä tavoitellaan merkittäviä säästöjä ja hyötyjä järjestelmissä ja työprosesseissa sekä kehittämisessä.
Keski-Suomen sivistyskunnat 2023 -hanke nostaa esille sivistyspalvelujen tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kuntien ja muiden palvelujen järjestäjien on tunnistettava väestökehityksestä, digitalisaatiosta, yhteistyöstä ja yksilöiden tarpeista nousevia muutostarpeita ja tartuttava rohkeasti sivistyspalveluiden kehittämiseen. Muutos ja tulevaisuus ovat täällä jo.
Kirjoittaja: Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto