Terveys- ja sosiaalipalvelut

Toimialan kehitys


Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Keski-Suomessa merkittävin ala työpaikkojen osuudella mitaten. Alan työpaikkojen osuus on 20 %. Työpaikkoja on noin 21 300, ja määrä on kasvanut 16 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Sote-alan työpaikkojen määrän odotetaan jatkavan maltillisesti kasvuaan seuraavien noin kymmenen vuoden aikana Keski-Suomessa. Ikääntyvän väestön tuoma palvelutarpeen lisäys kasvattaa työpaikkojen määrää, mutta samaan aikaan julkisen talouden ja hyvinvointialueen talouden vaikeudet suitsivat työpaikkamäärän kasvua. Myös digitalisaatio ja teknologinen kehitys maltillistavat osaltaan työpaikkakehitystä korvaten ihmistyötä tietyissä tehtävissä. Keski-Suomelle ominaista on hyvinvointialueen ja oppilaitosten vahva kuntoutus- ja liikunta-alan osaaminen.

Työvoimasta ennakoidaan olevan pulaa sote-alalla tulevina vuosina. Osassa työtehtäviä ja alueellisesti, erityisesti keskusalueen ulkopuolella, kohdataan myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon haasteita.

Tyylitelty metsohahmo viipottaa etukenossa.

Työvoiman tarve ja riittävyys Keski-Suomessa

Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita ja samalla lisää työvoiman tarvetta.
Kulloisetkin hoitajamitoitukset heijastuvat työvoiman tarpeeseen sitä lisäävästi tai vähentävästi.
Palvelutarpeiden painopisteiden muutokset (esim. mielenterveys- ja sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut ja asumispalvelut) vaikuttavat työvoimatarpeiden kohdentumiseen.
Runsas eläköityminen alalta ja sote-henkilöstön siirtyminen muille aloille lisäävät osaltaan työvoiman tarvetta.
Julkisen talouden haasteet ja hyvinvointialueen säästöt hidastavat työvoiman kysynnän kasvua.
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys vähentävät osin ja tietyissä tehtävissä ihmistyön tarvetta.
Alan vetovoima määrittää merkittävästi työvoiman riittävyyttä. Tähän liittyvät työn kuormittavuus ja vaatimusten kasvu, palkkaus, työolot ja johtaminen.
Kansainvälisten osaajien rekrytoinnit parantavat työvoiman saatavuutta, mutta kielitaitovaatimukset ja asenteet hidastavat rekrytointeja. Lisäksi ulkomaisten osaajien aiempien tutkintojen laillistamis- / ja pätevöitymisprosessit ovat kankeita. Myös ulkomaisten osaajien pitovoimassa maakunnassa on parannettavaa.

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Ihmisten kohtaamisen ja erityisryhmien kanssa toimimisen taidot korostuvat asiakaskunnan moninaistuessa. Tähän liittyvät mm. vuorovaikutuksen ja ohjauksen taidot sekä kyky hallita haastavia tilanteita.
Geriatrista osaamista edellytetään yhä enemmän väestön ja asiakaskunnan ikääntyessä voimakkaasti.
Monikulttuurisuusosaaminen ja kielitaito korostuvat työyhteisöjen ja asiakkaiden kansainvälistyessä.
Digi- ja teknologiaosaaminen, liittyen mm. robotiikkaan, automaatioon, tekoälyyn ja tietoturvaan korostuvat. Etäpalvelut sekä digitaalisten välineiden ja alustojen hyödyntäminen yleistyvät alalla.
Terveysdatan hallinta ja analytiikka ovat osaamisia, joiden merkitys tulee vahvistumaan.
Monialaisen yhteistyön taidot korostuvat pyrkimyksessä luoda ehjiä palvelukokonaisuuksia ja -polkuja.
Uudenlaisten palveluprosessien hallintaa ja ennalta ehkäisevän työn osaamista tarvitaan, kun palveluita ja prosesseja uudistetaan ja tehostetaan.
Yleiset työelämätaidot kattavat laajasti erilaisia työelämän perustaitoja. Sote -alalla esim. itsensä johtaminen ja jatkuva kehittäminen, paineensietokyky, joustavuus ja sopeutumiskyky sekä tiimityön taidot ovat jokaisen tarvitsemia perustaitoja.