Tulevaisuuskeskustelussa meidän on tärkeää ymmärtää menneisyytemme ja nähdä kirkkaasti tämän päivän tilannekuva. Analysoidessamme mahdollisia tulevaisuuksia meidän tulee kuitenkin hyödyntää myös uteliaisuuttamme ja haluamme oppia uutta.
Globaali etelä ratkaisijan roolissa
Heti Eurooppa-päivän jälkeen järjestämässämme Keski-Suomen 24. tulevaisuusfoorumissa raapaisimme mahdollisten tulevaisuuksien pintaa miettiessämme globaaleja muutosvoimia, jotka haastavat Eurooppaa, Suomea ja Keski-Suomea.
Tilaisuuteen tervehdyspuheenvuoron toi Eurooppa-yliopiston professori Alexander Stubb. Stubb hahmotteli tulevaisuutta kolmen valtakeskittymän kautta. On globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Tällä hetkellä elämme vahvasti globaalin lännen ja idän välistä vastakkainasettelua, jonka surullinen ilmentymä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kun katsomme tulevaisuuteen, ratkaisijan rooliin asemoituu globaali etelä. Meidän ei tule elää illuusiossa, että globaali etelä automaattisesti asemoituisi lännen puolelle. Merkit osoittavat pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Afrikassa Kiina ja Venäjä ovat keskeisiä vallankäyttäjiä, ja Afrikan side globaaliin itään on näin ollen vahva.
Digitalisaatiosta ja vihreästä siirtymästä kehittymismahdollisuuksia
Suurvaltakilpailun puristuksessa Eurooppa on altavastaajan asemassa. Euroopalla on paljon kriittisiä riippuvuuksia. Kiinasta tulee monia kriittisiä raaka-aineita Eurooppaan, ja Euroopan turvallisuudentakaajana Yhdysvalloilla on pitkään ollut merkittävä, ellei jopa välttämätön, rooli. Foorumissa puhunut Business Finlandin Sari Arho Havrén näkee kuitenkin hieman sumeassakin tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia. Erityisesti kaksoissiirtymässä, eli digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä, on paljon hyödynnettävää potentiaalia myös keskisuomalaisille toimijoille.
Foorumin pääpuhujana toimi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius. Wilenius hahmotteli aluekehittämistä disruptiivisessa, eli jatkuvan muutoksen ajassa. Monimutkaistuva ja hajautuva maailma tarjoaa tulevaisuudessa vain yhä enemmän yllätyksiä. Tässä ajassa tarvitaan jatkuvaa kehittymistä, eikä voi nojata eilisen resepteihin. Jatkuvaa kehittymistä ei voi kuitenkaan tehdä sokkona, vaan ketterienkin päätösten takana on oltava hyvä ja perusteellinen pohjatyö.
Globaaleissa murroksissa pohjatyön ja osaamisen merkitys korostuu. Osaaminen on tietotaitoa, mutta osaaminen on myös empatiaa, kykyä dialogiin ja kykyä oppia uutta. Vahvistamalla osaamista, vahvistetaan myös henkistä kriisinkestävyyttä. Osaamisen ja sen saavutettavuuden merkityksestä foorumissa puhuivat Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen ja vuoden 2020 Global Teacher Prize -voittaja, intialainen Ranjitsinh Disale.
Metsäteollisuus Keski-Suomen kasvun veturina
Tietotaitoa Keski-Suomessa löytyy esimerkiksi metsäteollisuudesta, joka oli myös vuonna 2022 maakuntamme kasvun vetureita. Jotta myös tulevaisuudessa metsäteollisuuden mukanaan tuoma arvoketju on vahva, tulee alan elää ajassa – sopeutua ja varautua.
Tätä työtä tehdään esimerkiksi MetsäGroupissa, jonka tekemää ilmasto- ja luontotyötä ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakallio sekä johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta esittelivät. Äänekosken biotuotetehdas on yksi yrityksen lippulaivoista mitä tulee tulevaisuuteen katsovaan kehittämis- ja innovaatiotyöhön. Tämä työ on jatkossakin mahdollistettava.
Keskeisessä roolissa tulevaisuuden tekemisessä ovat edellä mainitun MetsäGroupin kaltaiset suuret yhtiöt, mutta myös pienet ja keskisuuret yritykset. Tulevaisuusfoorumissa yrittäjien roolista oli puhumassa Suomen yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Vaikka tulevaisuus tällä hetkellä on hämärä, ketteryys ja osaaminen sekä kekseliäisyys ja innovatiivisuus, joka suomalaisissa ja keskisuomalaisissa yrityksissä on, on jatkossakin avain parempiin ja kestävämpiin ratkaisuihin, valoisaan tulevaisuuteen.
Tulevaisuusfoorumin keskusteluiden perusteella tulevaisuutemme on sumea, epävarmakin. Mutta jopa hähmäisen tulevaisuuskuvan edessä keskisuomalaisilla toimijoilla on kaikki edellytykset menestyä. Se vain vaatii uteliaisuutta, osaamista, varautumista ja ketteryyttä.
Valtteri Paakki
Keski-Suomen tulevaisuusryhmä järjestää Keski-Suomen tulevaisuusfoorumin puolivuosittain. Seuraa ryhmän toimintaa: info.keskisuomi.fi ja Twitterissä @kstulevaisuus. Syksyn tulevaisuusfoorumissa teemana on vuoden 2023 aikana päivitettävät Keski-Suomen skenaariot. Maakunnallisen tulevaisuustyön pyrkimyksenä on tarjota työkaluja maakunnan jokaisen toimijan tekemiseen. Tulethan sinäkin mukaan?