Joku amerikkalainen sanoi muinoin, että olen nähnyt rockin tulevaisuuden. Itse voisin sanoa, että olen viime kuukausina nähnyt palan Suomen tulevaisuudesta. Se on moniarvoisessa metsässä ja elävällä maaseudulla. Niiden raaka-aineita jalostetaan yhä pidemmälle ja yhä useammin lähellä niiden alkuperää.
Suurimmat valaistumisen hetket koin Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeen seminaarissa kuunnellessani VTT:n tutkimusprofessoria Ali Harlinia sekä tulevaisuustutkija Ilkka Halavaa. Toki moni muukin puhuja näytti suuntaviittoja tulevaisuuteen, mutta näiden kahden esiintyminen oli hyvin vaikuttavaa.
Tulevaisuuden raaka-aine syntyy metsissä
VTT:n Ali Harlin tykitti koko joukon metsänomistajia riemastuttavia visioita. Sellun arvo ainakin kaksinkertaistuu, koska tulevaisuudessa siitä valmistetaan yhä korkeamman lisäarvon tuotteita. Sellutehtaista kasvaa siis monituotetehtaita, joissa syntyy myös kankaita, komposiitteja, geelejä ja muita uutuuksia.
Tulevaisuudessa kaikista tuotteista tehdään myös kierrätettäviä. Ne auttavat osaltaan ratkaisemaan maapallon haasteita. Kokonaisuudelle on hieno nimi: kiertotalouden ekosysteemit.
Koulutus ja osaaminen puolestaan nousevat yhä arvostetummiksi; kyky luoda uusia innovaatioita eli keksiä uusia tuotteita ja toimintatapoja perustuvat juuri laaja-alaiseen osaamiseen.
Myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava arvioi, että moni tulevaisuuden raaka-aine syntyy Suomen metsissä. Uudet sukupolvet oppivat jo lähtökohtaisesti ajattelemaan, että kaikki materiaali kierrätetään.
Suomesta Puulaakso ja puuinnovaatioiden test lab
Puun kanssa pitäisi kuitenkin ottaa ns. piikkipaikka: Luoda Suomesta Puulaakso, jonne tiedemiehet tulisivat kilvan kehittämään uusia tuotteita puusta. Ne voivat olla melkein mitä tahansa: vaikkapa uusia lääkkeitä, joissa on käytetty pihkaa tai 3D-tulostukseen käytettäviä puumateriaaleja, joiden avulla voidaan rakentaa talojen osia. Meistä tulee maailman test lab eli kokeilukenttä. Olemme sitä jo nyt esimerkiksi lääkkeissä, Halava julisti.
Menestys vaatii paitsi osaamista myös ennakkoluulottomuutta. Tärkeä kysymys kuuluu: Onko metsäalalla ja puun ympärillä valmiutta miettiä uusia valmistustapoja?
Katso ympärillesi niin kuin turisti
Kokonaan oma lukunsa on luonto, jota käytetään olemiseen ja virkistäytymiseen. Nämä ”luontopresenssin” paikat ovat tulevaisuudessa sitä tärkeämpiä, mitä enemmän ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, Halava muistuttaa.
Meidän pitää oppia katsomaan Suomea ja Suomen luontoa kuten turistit sitä katsovat: Täällä on rauhallista, vähän ihmisiä! Täällä on hyvä hengittää! Täällä näkee tähdet!
Hilkka Rantala
projektitiedottaja
Biotalousinstituutti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu