Työpaikat
Keski-Suomessa työpaikkojen määrä kasvoi ripeästi koronavuoden 2020 romahduksen jälkeen. Talouden hiipuminen käänsi kuitenkin työpaikkamäärän laskuun vuonna 2023. Vuonna 2024 Keski-Suomessa oli 106 247 työpaikkaa. Määrä pysytteli lähes edellisvuoden tasolla.
Keski-Suomen työpaikoista 35 % oli julkisella (ml. valtioenemmistöiset oy:t) ja 65 % yksityisellä sektorilla.
Työpaikoista 22 570 (21,2 %) oli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden työpaikkoja oli 13 549 (12,8 %) ja kaupan alan työpaikkoja 10 351 (9,7 %). Koulutuksen alalla työskenteli 9 944 työntekijää (9,4 %). Vuosina 2014-2024 Keski-Suomen työpaikkamäärä on kasvanut suhteellisesti eniten informaation ja viestinnän alalla, kiinteistöalalla sekä terveys ja sosiaalipalveluissa.
Työssäkäynti
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja asettaen samalla haasteita mm. kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.
Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2024 oli 151, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 133. Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Vuonna 2024 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään neljässä keskisuomalaiskunnassa. Muuramessa ja Jyväskylässä taloudellinen huoltosuhde on alhaisin. Koko maakunnassa taloudellinen huoltosuhde pysytteli edellisvuoden tasolla.
Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Suhdeluku ilmaisee, onko alueella enemmän työpaikkoja vai työllisiä asukkaita ja kuinka suuresta erosta on kyse.
Vuonna 2024 alueen työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän viidessä Keski-Suomen kunnassa: Multialla, Jyväskylässä, Kyyjärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Alhaisimmillaan työpaikkaomavaraisuus on Jyväskylän kehyskunnissa, joissa myös pendelöinti on suurta. (Erityisesti julkisella sektorilla henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta rekisteritietojen puutteellisuuden takia. Esimerkiksi kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.)
Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuudessa heijastuu pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus. Työpaikkaomavaraisemmissa kunnissa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on suuri, kun taas Jyväskylän kehyskunnista työssäkäynti suuntautuu vahvasti keskuskaupunkiin.
Työllisyys ja työttömyys
Ajankohtaiset tiedot Keski-Suomen työttömyystilanteesta löydät Työllisyyskatsauksesta ja Jyväskylän kaupungin Tilastotietoa Jyväskylästä -sivustolta löytyvästä Microsoft Power BI-tietokoonnista.
Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -sovelluksessa voit tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitykseen maakuntatasolla.
Työvoimabarometrissä keskitytään alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin.