Tällä sivulla seurataan Keski-Suomen luonto- ja ilmastotyön etenemistä. Keski-Suomen luonto- ja ilmastotavoitteisiin pyritään Keski-Suomen Luonto- ja ilmastotiekartan avulla. Tiekartta löytyy täältä: Keski-Suomen luonto- ja ilmastotiekartta.
Kasvihuonekaasupäästöt
Keski-Suomen Hinku-laskennan mukaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 vajaa 2400 kt CO2e. Vuoteen 2023 mennessä päästöt ovat laskeneet tasolle 1600 kt CO2e. Suomen ympäristökeskuksen skenaariossa ennakoidaan päästöjen kehitystä ennakoitavissa olevan kehityksen perusteella. Tämä ns. perusskenaario on Keski-Suomelle vuodelle 2030 n. 700 kt CO2e. Hiilineutraaliustavoitteen mukainen -80 % päästövähennys tarkoittaisi päästötasoa 500 kt CO2e.
Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 2007 alkaen lähes joka vuosi. Kaikki päästöt ovat laskeneet nopeammin kuin Hinku-laskennan mukaiset päästöt.
Energiasektorin päästöt olivat vuonna 2007 suurin kokonaisuus sekä kaikissa päästöissä, että Hinku-laskennan mukaisissa päästöissä. Energiasektorin päästöissä on tapahtunut suurin muutos verrattaessa vuoden 2023 tilannetta vuoteen 2007. Vuonna 2023 suurimmaksi päästösektoriksi on noussut liikenne.
Tietoa kasvihuonekaasupäästöjen laskentatavoista:
Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Laskenta ei sisällä päästöhyvityksiä, päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Kaikki päästöt sisältää nimensä mukaisesti kaikki Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästöt lukuun ottamatta teollisuuden prosessipäästöjä, kotimaan lentoliikennettä, jäänmurtajia ja maankäyttösektoria. Hinku-laskennasta poiketen mukana ovat kaikki teollisuuden päästöt ja läpiajoliikenne. Ei sisällä päästöhyvityksiä.
Lähteitä ja lisätietoa: Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt
Kuntien kasvihuonekaasupäästöt
Keski-Suomen kuntien Hinku-laskennan mukaiset päästöt vaihtelevat suuresti kunnan koon mukaan. Jyväskylän kaupungin päästöt olivat vuonna 2023 nelinkertaiset toiseksi suurimpiin Jämsän kaupungin päästöihin verrattuna. Jyväskylässä suurimmat päästösektorit olivat energia ja liikenne. Monen pienemmän keskisuomalaisen kunnan päästöissä korostuvat näiden sektorien lisäksi maatalouden päästöt
Lähteitä ja lisätietoa: Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt
Energia
Keski-Suomen energiantuotannon polttoainejakaumaa on selvitetty vuodelta 2022. Puupolttoaineiden ja metsäteollisuuden sivuvirran, mustalipeän, yhteenlaskettu osuus Keski-Suomen energiantuotannon polttoaineista oli yhteensä kaksi kolmasosaa.
Keski-Suomessa on rakennettu tuulivoimaloita erityisesti 2020-luvulla. Vuoden 2026 alkupuolella Keski-Suomessa on tuotannossa kymmenen tuulivoimapuistoa. Rakenteilla ei ole yhtään tuulivoimapuistoa, vaikka suunnittelun eri asteissa tuulivoimahankkeita on kymmeniä.
Lähteitä ja lisätietoa: Keski-Suomen energiaselvitys ja Suomen Uusiutuvat ry tuulivoimatilastot
Hiilinielut ja -varastot
Hiilinielut ja -varastot kuvaavat maaperään ja puustoon sitoutuneen hiilen määrää.
Viime vuosina (Keski-)Suomessa metsät ovat ajoittain kääntyneet nettonieluista nettopäästölähteeksi. Tämä tarkoittaa, että metsät (puusto ja maaperä yhteensä) tuottavat hiilipäästöjä enemmän kuin sitovat hiiltä.
Hiilinieluissa ja -varastoissa tapahtuu vuosien välistä vaihtelua erityisesti liittyen metsien käyttöön ja hakkuumääriin.
Lähteitä ja lisätietoa: Luke, Metsämaan hiilitase maakunnittain
Hiilitase
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tavoite on hiilineutraalius eli se, että kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin hiilinielut.
Luonto
Luonnontilan ja luonnonmonimuotoisuuden mittaaminen ja seuraaminen maakuntatasolla on vielä hajanaista. Tänne päivitetään mittareita sitä mukaa, kun sopivia kehitetään.
Luonnonsuojelu
Suojeltuja ja suojelua tukevia alueita on erilaisia.
Luonnonsuojelulakiin perustuvia suojelualueita oli Keski-Suomessa 45 600 ha vuonna 2022. Suojelualueiden jakautuminen aluetyypeittäin on esitetty viereisessä
taulukossa.
Maapinta-alasta luonnonsuojelulakiin perustuvia suojelualueita Keski-Suomessa oli 2,8 % ja metsästä (metsä- ja kitumaa) 3,4 %.
Kaiken kaikkiaan lakisääteisesti suojeltuja metsiä oli vuonna 2025 Keski-Suomessa 48 420 ha, joka tarkoittaa 3,6 % metsästä (metsä- ja kitumaasta).
Suojelualueet, talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet ja luontoarvojen suojelua tukevat alueet Keski-Suomessa on esitetty viereisessä taulukossa.
1A = Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelualueeksi varatut alueet, 1B = Muut lakisääteiset suojelualueet (ei hakkuita tai varovaiset hakkuut mahdollisia), 1C = Määräaikaisesti rauhoitetut suojelualueet yksityismaalla, 2A = Talousmetsien erityiset monimuotoisuuskohteet, ei metsätalouskäyttöä, 2B = Talousmetsien monimuotoisuuskohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö, 3 = Luontoarvojen suojelua tukevat metsät, muut erityisalueet ja -kohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö
Lähteitä ja lisätietoa: Luke, Suojelualueet, talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet ja luontoarvojen suojelua tukevat alueet maakunnittain, aluetyypeittäin ja maaluokittain (1000 ha)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tätä sivua päivitetään.