Ympäristön tila
Ilmanlaatu
Ilmanlaatu on Keski-Suomessa suurimman osan aikaa vuodesta hyvä. Ongelmia ilmanlaadussa esiintyy lähinnä keväisin, kun liikenteen nostama pöly heikentää ilmanlaatua etenkin taajamissa. Myös kovilla pakkasilla ilmanlaatu kaupungeissa saattaa heikentyä. Haitalliset päästöt ilmaan ovat uuden tekniikan käyttöönoton myötä vähentyneet. Epäpuhtauspäästöt ilmaan tulevat valtaosin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Ihmiselle fyysistä ja psyykkistä stressiä sekä terveyden heikentymistä aiheuttavan melun keskeisin lähde on moottoriliikenne. Hyvällä maankäytön suunnittelulla ja yhteensovittavalla kaavoituksella pystytään vähentämään ilmansaasteista ja melusta ihmisille aiheutuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja.
Keski-Suomessa ilmanlaatua mitataan Jyväskylässä ja Äänekoskella.
Lisätietoa: Jyväskylän ilmanlaadun mittaustiedot
Lisätietoa: Äänekosken ilmanlaadun mittaustiedot
Luonnonvarojen käyttö ja tila
Maa-ainesvarat
Keski-Suomen maa-ainesvaroja on arvioitu olevan noin 1,85 miljardia kuutiometriä. Maa-ainesvarojen hyödyntämisen takia maakunnan harjuluonto on tuhoutunut laajoilta alueilta ja harjusoran ja hiekan kestävästi hyödynnettävät esiintymät vähenevät. Maa-ainesvarojen hyödyntäminen on aikaisemmasta, pääsääntöisesti harjusoran ja hiekan hyödyntämisestä, vaihtunut tilanteeseen, jossa kalliokiviainesta hyödynnetään lähes saman verran, jopa enemmän. Kallio- ja soralupia on kappalemääräisesti suunnilleen saman verran, ja lupien sallimat ottomäärät ovat lähes samansuuruiset. Ottomäärätietojen perusteella ottotoiminta on kuitenkin painottunut selvästi kalliokiviaineksen louhintaan. Tätä havainnollistaa tilanne alkuvuodesta 2025: kalliota on otettu 7 milj. k-m3 ja soraa 3 milj. k-m3 lupien koko voimassaoloaikana.
Lisätietoa: Maa-ainestenottoluvat ja kiviainesvarannot
Pohjavedet
Keski-Suomen alueella on tällä hetkellä 232 luokiteltua pohjavesialuetta, joiden luokituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkistanut vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d § mukaisesti. Pohjavesialueet jakautuvat viiteen luokkaan: 1, 1E, 2, 2E, E. Erityisesti 1- ja 1E-luokkien (119 kpl) sekä 2- ja 2E-luokkien (104 kpl) pohjavesialueilla on vedenhankinnallista merkitystä. E-merkinnällä osoitetaan ne pohjavesialueet, joiden pohjavesi ylläpitää määriteltyä pintavesi- tai maaekosysteemiä.
Vesienhoidon 3. suunnittelukauden tila-arvioinnissa on todettu 28 pohjavesialuetta, jotka on arvioitu kemialliselta tilaltaan riskinalaisiksi ihmistoiminnan takia. Keski-Suomessa merkittävimmät pohjavedelle riskiä aiheuttavat ihmistoiminnat ovat teollisuus, maa-aineksenotto, tienpito ja liikenne (talvikauden liukkaudentorjunta).
Riskinalaisista pohjavesialueista pohjaveden kemiallinen tila on huono 21 pohjavesialueella. Keski-Suomessa ei ole määrällisesti huonotilaisia pohjavesialueita. Keski-Suomen alueella on laadittu pohjaveden suojelusuunnitelma jo 225 pohjavesialueelle.
Lisätietoa: Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027
Lisätietoa: Pohjavesien tila
Jätteet
Rakentamisen toimiala on Keski-Suomen suurin jätteiden tuottaja, joskin suurin osa sen jätteistä on maa-ainesta. Muista rakennusjätteistä suurin osa hyödynnetään (mineraaliset pääosin maarakentamisessa, puuperäiset enimmäkseen energiana) ja kaatopaikalle sijoitetaan lähinnä mineraalieristejäte ja asbestijäte.
Biojätteen osuus sekajätteestä (noin 20 %) on Keski-Suomessa valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin hyvällä tasolla.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Suomen lämpötila on noussut 2.3 ± 0.4 celsiusastetta vuosina 1847–2013. Erityisen nopeasti ilmasto on lämmennyt 1960-luvun lopulta alkaen. Talvikuukaudet ovat lämmenneet eniten, ja kevätkuukaudet myös keskiarvoa enemmän. Ilmasto lämpenee edelleen ja sen hillinnän ohella ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ajankohtainen teema.
Puhuttaessa ilmastonmuutoksen hillinnästä, puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisesta.
Kasvihuonekaasupäästöt
Tuoreimpien tietojen mukaan Keski-Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2022 olivat 1 764 kilotonnia CO2e ja HINKU-laskelman mukaiset päästöt ilman päästöhyvityksiä 1407 kilotonnia CO2e. HINKU-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, joka ei sisällä päästöhyvityksiä, päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä. Kokonaispäästöistä isoimmat päästölähteet ovat tieliikenne, maatalous ja kulutussähkö. HINKU-päästöistä vastaavasti tieliikenne, maatalous ja kaukolämpö. Keski-Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 56 % vuodesta 2007 vuoteen 2022. HINKU-päästöjen vastaava vähennys on ollut 41 %.
Lisätietoa: Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt
Hiilivarastot ja nielut
Hiilinielut ja -varastot kuvaavat maaperään ja puustoon sitoutuneen hiilen määrää. Viime vuosina Keski-Suomessa, muun Suomen tavoin, metsät ovat ajoittain kääntyneet nettonieluista nettopäästölähteeksi. Tämä tarkoittaa, että metsät (puusto ja maaperä yhteensä) tuottavat hiilipäästöjä enemmän kuin sitovat hiiltä. Hiilinieluissa ja -varastoissa tapahtuu vuosien välistä vaihtelua erityisesti liittyen metsien käyttöön ja hakkuumääriin (Keski-Suomen liitto 2024).
Metsä- ja kitumaan nettonielu Keski-Suomessa oli 0,32 Mt CO2-ekv vuonna 2023.
Lisätietoa: Kokeellinen tilasto: Metsien maakunnittaiset hiilitasetulokset
Lisätietoa: Selvitys Keski-Suomen hiilivarastoista ja -nieluista
Luonnon tila ja luonnon monimuotoisuus
Keski-Suomen luonto ja luonnon monimuotoisuus
Keski-Suomen maakunta, on luonnonolosuhteiltaan vaihteleva yhdistelmä pohjoista ja eteläistä sekä läntistä ja itäistä Suomen luontoa. Itäisen ja eteläisen Keski-Suomen maisemassa vaihtelevat isot reittivedet ja metsämaastot. Keski-Suomen länsi- ja luoteisosissa Suomenselän vedenjakajaseutu muodostaa pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaisen ja runsassoisen alueen, jossa metsät ovat tyypillisesti mäntyvaltaisia ja karuja.
Keski-Suomi sijoittuu kahden eri metsäkasvillisuusvyöhykkeen ja kahden suokasvillisuusvyöhykkeen alueelle. Erilaiset ilmasto-olosuhteet vaikuttavat vyöhykkeille ominaisen kasvillisuuden muodostumiseen. Valtaosa Keski-Suomesta kuuluu eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Keski-Suomen luoteiset osat kuuluvat keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa vallitsee muuta maakuntaa pohjoisempi ilmasto. Soiden osalta pääosa maakunnasta sijoittuu viettokeitaiden vyöhykkeelle. Pohjoisin Keski-Suomi ulottuu aapasuovyöhykkeelle, missä aapasoiden kehittymistä edesauttaa kostea ja viileä suurilmasto.
Lisätietoa: Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla (Keski-Suomi)
Lisätietoa: Keski-Suomen luonnon monimuotoisuusselvitys: Lajit ja luontotyypit
Pintavedet
Keski-Suomelle on ominaista reittivesien runsaus. Reittivesistöjen luonteeseen kuuluvat järvialtaiden väliset virrat ja joet koskineen. Luonnontilaisten pienvesien määrä on vähentynyt etenkin uiton (purot) sekä maankuivatuksen ja -ojituksen takia (purot, norot, lähteet, lammet). Puroja on perattu uiton tarpeisiin jo 1800-luvulta lähtien ja ojitus on ollut suurimmillaan 1960–70 luvuilla. Edelleen pienvedet ovat vaarassa metsätalouden ja muun maankäytön vuoksi (rakentaminen, teiden ylitysrakenteet).
Pintavesien tila on Keski-Suomessa varsin hyvä. Maakunnan luokiteltujen järvien lukumäärästä 80 % (246/307 kpl) ja pinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Jokien tilanne on heikompi, ja vain 51 % (76/148 kpl) luokitelluista jokimuodostumista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Suhteellisesti eniten tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevista pintavesistä on Saarijärven reitillä, lähes puolet luokitelluista muodostumista.
Pintavesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus (teollisuus, jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto, kalankasvatus). Vesien ekologista tilaa heikentävät myös vesistöjen rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuneet muutokset. Hyvän tilan saavuttamiseksi ja erinomaisen tai hyvän tilan turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä kaikilla sektoreilla.
Lisätietoa: Pintavesien tila
Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kytkökset
Ilmaston lämpeneminen, sateiden muutokset ja lumikauden lyheneminen muokkaavat elinympäristöjä nopeasti. Toisaalta ilmastonmuutos on globaalisti yksi luontokadon merkittävimmistä ajureista.
Selvitys luontokadon ja ilmastonmuutoksen välisistä yhteyksistä Keski-Suomessa