Koulutus
Toimialan kehitys
Koulutuksen alalla on Keski-Suomessa noin 10 100 työpaikkaa. Alan osuus kaikista maakunnan työpaikoista on 10 %. Työpaikkojen määrä koulutuksen alalla on kasvanut 5 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Koulutuksen alan työpaikkojen määrän odotetaan vähenevän ja kohdentuvan osin uudella tavoin seuraavien noin kymmenen vuoden aikana Keski-Suomessa. Lasten ja nuorten määrän merkittävä lasku vähentää henkilöstön tarvetta eri koulutusasteilla. Myös kuntien ja valtion talouden säästöpaineet heijastuvat työpaikkamäärää supistavasti sekä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen että toiselle ja korkea-asteelle. Toisaalta kasvava maahanmuutto sekä lisääntyvä ohjauksen ja erityisopetuksen tarve edellyttävät resursseja opetukseen. Nopeasti muuttuva työelämä luo puolestaan tarvetta osaamisen päivittämiselle ja uuden oppimiselle yksilön koko työuran ajan.
Työvoiman ennakoidaan riittävän tulevaisuuden tarpeisiin Keski-Suomessa. Jyväskylän yliopisto on merkittävä opettajien kouluttaja ja työvoiman ylitarjonnan tilanne on mahdollinen maakunnan keskusalueella.
Työvoiman tarve ja riittävyys Keski-Suomessa
| Suuri määrä opetusalan ammattilaisia eläköityy lähivuosina, mikä lisää uuden työvoiman tarvetta. |
| Koululais- ja opiskelijaikäluokkien pieneneminen vähentävät opetushenkilöstön tarvetta. Perusopetuksessa nähtäneen uudenlaisia yhteistyön muotoja esim. kuntien välillä. |
| Elinikäisen oppimisen tarve ei poistu, vaan jopa kasvaa, mikä ylläpitää aikuiskouluttajien tarvetta. |
| Erityisryhmien tarpeet (mm. maahanmuuttajat, oppimisen tukea tarvitsevat) vaikuttavat lisääntyvästi työvoimatarpeen kohdentumiseen. |
| Julkisen talouden säästöt eivät mahdollista koulutuksen alan merkittävää kasvua. |
| Digi-ratkaisut, tekoälyn hyödyntäminen ja etäopetuksen yleistyminen voivat vähentää opettajien tarvetta. |
| Matala palkkaus suhteessa yhä vaativampaan työhön vähentää hakeutumista alalle, mikä voi vaikeuttaa työvoiman saatavuutta. |
Tulevaisuuden osaamistarpeita
| Digi- ja teknologiaosaaminen korostuvat opettajan työssä. Mm. tekoälyn hyödyntäminen ja digitaaliset oppimisympäristöt koulutuksessa tulevat yleistymään. |
| Etäopetuksen pedagogiset taidot ja tekninen hallinta tulevat yhä tärkeämmiksi. |
| Viestinnän taidot ja medialukutaito painottuvat yhä enemmän monikanavaisessa toimintaympäristössä. |
| Erityisryhmien kohtaaminen ja oppimisessa tukeminen sekä lisääntyneet oppimisvaikeudet vaativat kasvavaa asiantuntemusta. Ohjauksen ja tuen tarpeen tunnistaminen korostuu. |
| Monikulttuurisuusosaamisen ja kielitaidon vaade yleistyy oppijajoukon ja koulutuksen kansainvälistyessä. |
| Pedagogista muutoskykyä ja kehittämismyönteisyyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata muuttuvan oppimisen ja työelämän tarpeisiin. Tähän liittyy osaltaan itseohjautuvuus ja vastuunotto muutoksessa. |
| Työelämäyhteistyön taidot ovat yhä tärkeämpiä, kun koulutuksen työelämälähtöisyys kasvaa. Ylipäänsä vuorovaikutus ja tiimityö koulutuksessa yleistyvät. |
| Kestävyyskasvatus on yhä vahvemmin läsnä koulutusalasta ja -asteesta riippumatta. |
| Lainsäädännön tuntemus korostuu tietyissä koulutusalan tehtävissä. |