Matkailu- ja ravitsemisala

Toimialan kehitys

Matkailu- ja ravitsemisalan työpaikkoja on Keski-Suomessa noin 3 700. Alan osuus on 3 % kaikista maakunnan työpaikoista. Koronapandemia leikkasi alan työpaikkoja rajusti, eikä työpaikkamäärä ole toipumisesta huolimatta saavuttanut koronaa edeltävää tasoa.

Matkailu- ja ravitsemisalan työpaikkamäärän ennakoidaan pysyvän nykytasollaan tai kasvavan vain hyvin maltillisesti tulevien noin kymmenen vuoden aikana Keski-Suomessa. Talouden suhdanteet heijastuvat alalle kuluttajien ostovoiman ja yritysten tilausten myötä. Matkailualan ennakoidaan saavan nostetta ilmastonmuutoksesta turistien hakiessa viileämpiä kohteita. Kansainvälisen matkailun lisääntymisessä ylipäänsä nähdään potentiaalia. Väestörakenteen muutokset heijastuvat ravitsemisalalle ruokapalvelujen tarpeen muutoksina (varhaiskasvatus, koulut, hoivapalvelut).

Vaikka työpaikkamäärään ei odoteta merkittävää kasvua, työvoimasta ennakoidaan tulevan pulaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Myös kohtaannon ongelmia ennakoidaan sekä osaamisessa että alueellisesti. Matkailualan työpaikat ovat eri puolilla maakuntaa ja osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa erityisesti pienemmissä kauempana keskusalueelta sijaitsevissa kunnissa.

Tyylitelty metsohahmo viipottaa etukenossa.

Työvoiman tarve ja riittävyys Keski-Suomessa

Eläköityminen lisää alan työvoiman tarvetta.
Läpimurto kansainvälisessä matkailussa (esim. Keski-Suomi osana Lakeland -aluetta) lisäisi työpaikkoja ja työvoiman tarvetta.
Suuret tapahtumat maakunnassa ovat ilmeinen tekijä matkailu- ja ravitsemisalan menestykselle ja työpaikkatarpeen kehitykselle.
Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen vähentävät koko ajan joitakin työtehtäviä (esim. varauspalveluissa). Pidemmällä aikavälillä mm. tarjoilu- ja ruuanvalmistusrobotit yleistyvät ja voivat vaikuttaa työtehtäviä vähentävästi.
Erityisesti Jyväskylässä on paljon opiskelijoita, jotka työskentelevät alalla osa-aikaisesti ja helpottavat sesonkityön resursointia.
Ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan alalle, mutta heikko suomen kielen taito haittaa rekrytointeja.
Alan houkuttelevuus (mm. palkkaus, työn kuormittavuus) ja työehdot vaikuttavat osaltaan työvoiman riittävyyteen. Myös työn kausiluonteisuus ja epäsäännölliset työajat haastavat houkuttelevuutta ja työntekijöiden sitoutumista.

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Palveluosaaminen ja asiakaskohtaamisen taidot ovat kilpailutekijä ja laadukkuuden merkki. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä sekä asiakkaan että työyhteisön näkökulmasta.
Palvelumuotoilu, tuotekonseptointi sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat koti- ja ulkomaisilla markkinoilla. Matkailuasiakkaiden elämyshakuisuuden ennakoidaan kasvavan, joten elämysten houkutteleva paketointi nostaa merkitystään.
Teknologisen osaamisen, automaation ja digitaitojen kasvava tarve liittyy mm. digitaalisten työkalujen ja järjestelmien hallintaan, markkinointikanaviin ja verkkokauppaan sekä asiakastiedon hallintaan ja tietoturvalliseen käyttöön. Automaation yleistyminen edellyttää ymmärrystä laitteista ja prosesseista.
Ekologinen kestävyys, ilmastovaikutusten huomiointi ja ympäristövastuullisuus ovat toiminnassa yhä enemmän painottuvia arvoja ja osaamisia.
Moniosaaminen ja itsensä johtaminen korostuvat alan monipuolistuessa ja esimerkiksi pienissä alan yrityksissä, joissa työntekijän täytyy osata hoitaa useita tehtäviä.
Monikulttuurisuusosaamisen ja monikielisyyden tarve lisääntyy kansainvälisen työvoiman yleistymisen myötä. Tarvitaan kykyä toimia monikulttuurisessa työyhteisössä.
Johtamisosaamisen merkitys liittyy mm. moninaistuviin työyhteisöihin, työntekijöiden sitouttamiseen sekä tiimien ja verkostojen toimintaan.
Hyvinvointi- ja terveysosaaminen korostuu enenevästi matkailu- ja ravitsemisalan eri sektoreilla. Esim. erityisruokavalio-osaamista tarvitaan suurkeittiö- ja catering-puolella. Terveys- ja hyvinvointitrendit edellyttävät ruoka- ja palvelutarjonnan kehittämistä alalla laaja-alaisesti.