Metsäala
Toimialan kehitys
Metsätalouden ja -teollisuuden aloilla on noin 3 800 työpaikkaa Keski-Suomessa. Tämä vastaa vajaata 4 % kaikista maakunnan työpaikoista. Työpaikkojen määrä on vähentynyt 12 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Keski-Suomi nähdään vahvana metsämaakuntana mm. runsaiden metsävarojen sekä pitkän metsätalouden ja puunjalostuksen perinteen myötä. Maakunnassa toimii vahvoja metsäalan yrityksiä, puunkorjuun ja jalostuksen laitevalmistusta, aktiivisia metsäorganisaatioita sekä tarjolla on alan koulutusta ja tutkimusta. Äänekoski on merkittävä biotalouden ja metsäosaamisen (TKI) keskittymä.
Metsäalan työpaikkojen laskun arvioidaan taittuvan ja työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan maltillisesti seuraavien noin kymmenen vuoden aikana Keski-Suomessa. Perinteiseen metsäteollisuuteen ei odoteta kasvua. Sen sijaan vihreän siirtymän ja biotalouden vahvistumisen odotetaan kiihdyttävän innovaatioita ja synnyttävän uusia tuotteita, mikä heijastuu positiivisesti työpaikkojen määrään, vaikkakin hitaasti. Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö voivat luoda uusia työmuotoja ja työpaikkoja metsänhoitoon. Toisaalta mahdolliset metsien käytön rajoitukset voivat vähentää metsäalan työpaikkoja.
Työvoimasta ennakoidaan olevan pulaa Keski-Suomen metsäalalla tulevina vuosina.

Työvoiman tarve ja riittävyys Keski-Suomessa
Metsäalalta eläköityy paljon työntekijöitä tulevina vuosina, mikä lisää tarvetta uusille tekijöille. |
Väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen lisäävät työvoiman saatavuushaasteita. Toisaalta metsänomistajien ikääntyminen tai metsien siirtyminen nuoremmille sukupolville voi heijastua kasvavana metsänhoitopalvelujen kysyntänä työmarkkinoille. |
Automaatio ja tekoäly tehostavat suorittavaa työtä ja vähentävät joiltakin osin asiantuntijatyötä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. |
Koulutuksella on merkittävä rooli työvoimatarpeen täyttämisessä. |
Alan houkuttelevuus ja mielikuvat vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen ja työvoiman riittävyyteen. Edelleen erityisesti metsätalouden ja puunkorjuun aloilla työ voidaan mieltää raskaaksi ja heikosti palkatuksi. |
Ulkomaisen työvoiman yleistyminen paikkaa osaltaan työvoimatarpeita. Kielitaito on usein haaste. |

Tulevaisuuden osaamistarpeita
Digi- ja teknologiataitojen merkitystä korostaa kasvava tarve hallita mm. digitaalisia työvälineitä, tekoälyä ja tiedonkeruumenetelmiä. Teknologiset ratkaisut ja automaatio laajenevat yhä useampiin työlajeihin. |
Ympäristöosaamisen tarve vahvistuu kestävyysarvojen ja ympäristövastuullisuuden painottuessa. |
Metsän- ja luonnonhoidon osaamisissa korostuvat mm. luonnon monimuotoisuus, vesitalousosaaminen sekä erilaisten tarpeiden, tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen. Metsänhoitoon ei enää päde pelkät standardiratkaisut. |
Tutkimus-, innovaatio- ja liiketoimintaosaamisia tarvitaan alan uudistamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Tarvitaan kykyä luoda uutta, tunnistaa hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja synnyttää liiketoimintaa. |
Kyky itsenäiseen työhön ja käytännön osaaminen korostuvat metsätyökohteissa. Tarvitaan itsenäisen ajattelun ja logistiikan hallintaa työn suunnittelussa ja toteutuksessa. |
Metsäalan säädösten tuntemus ja metsäsertifioinnin osaaminen ovat olennainen osa alan vastuullista toimintaa. |
Projektien hallinnan ja johtamisen osaamista tarvitaan. |
Työturvallisuus, ymmärrys työkulttuurista sekä metsän- ja luonnonhoidon ratkaisut painottuvat, kun ulkomaisten työntekijöiden määrä alalla kasvaa. |