Skenaariot 2050
Skenaarioilla kuvataan alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Keski-Suomen tuoreet skenaariot valmistuivat syksyllä 2023 ja ne tähyävät kauas – vuoteen 2050. Skenaarioilla kuvataan alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat tunnistettujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja niiden kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariotyö palvelee maakunnallista ennakointia, aluekehittämistä ja strategista suunnittelua. Keski-Suomeen muotoutui kolme skenaariota:
Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu
Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa ja
Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa
Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu -skenaariossa nähdään vallan keskittyvän globaaleille suuryrityksille. Julkinen sektori supistuu ja yritykset tukevat muun muassa terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tässä skenaariossa turvallisuustilanne nähdään vakaana. Yritysten johdolla edistetään vihreää siirtymää ja tehdään merkittäviä teknologisia läpimurtoja. Teknologian voimakkaan kehittymisen ja hyperautomatisaation myötä syntyy rakenteellista työttömyyttä, jota paikataan laajasti käytössä olevalla perustulolla.
Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa -skenaariossa maailma on jakautunut kilpaileviin blokkeihin. Euroopan Unioni on vahva ja länsi yhtenäinen. EU pyrkii omavaraisuuteen ja kilpailukykynsä kasvattamiseen ja samalla jäsenvaltioiden kansallinen päätäntävalta on vähentynyt. Skenaarion kuvaamassa maailmassa vallitsee korkean jalostusasteen tuotteiden ja teknologioiden vientimarkkinat. Ennakoivaa terveydenhuoltoa tehdään EU:n yhteistä terveysdataa hyödyntämällä ja ympäristökriisiin etsitään ratkaisuja alueellisesti globaalin yhteistyön puuttuessa.
Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa -skenaariossa useat demokraattiset valtiot ovat siirtyneet kohti autoritaarista hallintomallia. Maailman konfliktit ovat lisääntyneet ja turvallisuustilanne kiristynyt. Kiinan vaikutusvalta kasvaa lännen jakautuessa ja pohjoismaat turvaavat toisiinsa lisäämällä maiden välistä kauppaa ja tiivistämällä yhteistyötä kaikilla alueilla. Tässä skenaariossa työelämän muutos kokee vastaiskun, hyvinvointi laskee ja yhteiskunta eriarvoistuu.
Miten näihin tulevaisuuskuviin päädyttiin ja mitä matkan varrella vuoteen 2050 tapahtui? Millaisia skenaariokohtaisia ja skenaarioista riippumattomia välttämättömiä toimenpiteitä tunnistettiin elinvoimalle ja saavutettavuudelle, elinympäristölle sekä asukkaiden hyvinvoinnille?
Tutustu skenaarioaineistoihin:
Skenaariokuvaukset
Varautuminen ja välttämättömät toimenpiteet
Tulevaisuustaulukko
Skenaariotyössä on tunnistettu useita epävarmuustekijöitä, joiden vaihtoehtoisten tilojen hahmottamisen ja yhdistelemisen pohjalle skenaariot ovat rakentuneet. Tunnistettuja epävarmuustekijöitä ovat: geopolitiikka ja turvallisuus, ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen, digitalisaatio ja teknologian kehitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytykset, aluerakenne, työn tekeminen ja työvoiman liikkuvuus, oppimisen muutos ja arvojen muutos.
Skenaariotyössä ei pyritä yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan skenaariokokonaisuuden hahmottamiseen sekä strategisen ajattelun ja tulevaisuuden ilmiöihin liittyvän ymmärryksen kehittämiseen. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista erilaisissa aikaikkunoissa.
Keski-Suomen skenaarioprosessia on tukenut Capful Oy. Skenaarioiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden seurantaa toteuttaa Keski-Suomen tulevaisuusryhmä. Maakunnan kehityksen suunnasta, muutostarpeista ja mahdollisuuksista raportoidaan säännöllisesti tulevaisuusryhmän julkaisuissa.