Työpaikat
Keski-Suomessa työpaikkojen määrä kasvoi ripeästi koronavuoden 2020 romahduksen jälkeen. Talouden hiipuminen käänsi kuitenkin työpaikkamäärän laskuun vuonna 2023. Keski-Suomessa oli 106 313 työpaikkaa vuonna 2023, mikä tarkoitti 1,7 %:n vähennystä edellisvuodesta (noin 1 800 työpaikkaa vähemmän).
Keski-Suomen työpaikoista 34 % oli julkisella ja 66 % yksityisellä sektorilla.
Työpaikoista 21 342 (20,1 %) oli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden työpaikkoja oli 14 169 (13,3 %) ja kaupan alan työpaikkoja 10 309 (9,7 %). Koulutuksen alalla työskenteli 10 112 työntekijää (9,5 %).
Työssäkäynti
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja asettaen samalla haasteita mm. kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.
Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2023 oli 151, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 132. Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Vuonna 2023 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään kuudessa keskisuomalaiskunnassa. Tilanne heikkeni edellisvuodesta. Muuramessa ja Jyväskylässä taloudellinen huoltosuhde on alhaisin.
Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Suhdeluku ilmaisee, onko alueella enemmän työpaikkoja vai työllisiä asukkaita ja kuinka suuresta erosta on kyse.
Vuonna 2023 alueen työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän viidessä Keski-Suomen kunnassa: Multialla, Äänekoskella, Jyväskylässä, Kyyjärvellä ja Viitasaarella. Alhaisimmillaan työpaikkaomavaraisuus on Jyväskylän kehyskunnissa, joissa myös pendelöinti on suurta. (Erityisesti julkisella sektorilla henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta rekisteritietojen puutteellisuuden takia. Esimerkiksi kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.)
Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuudessa heijastuu pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus. Työpaikkaomavaraisemmissa kunnissa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on suuri, kun taas Jyväskylän kehyskunnista työssäkäynti suuntautuu vahvasti keskuskaupunkiin.
Työllisyys ja työttömyys
Ajankohtaiset tiedot Keski-Suomen työttömyystilanteesta löydät Työllisyyskatsauksesta. Lisää kuntakohtaista tietoa on visualisoitu työllisyyden kuntakokeilujen tietopalveluun.
Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -sovelluksessa voit tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitykseen maakuntatasolla. Työvoimabarometrissä keskitytään alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin.