Työpaikat
Keski-Suomen talous kääntyi kasvuun vuonna 2016, mikä näkyi selvästi myös työpaikkamäärän kehityksessä. Vuosina 2016-2018 työpaikkojen määrä lisääntyi lähes 5 000:lla. Talous lähti kuitenkin hiipumaan jo ennen koronaa, vuoden 2019 lopulla. Vuonna 2020 työpaikkojen määrä romahti 103 233:een (-3 400 edellisvuodesta), mutta toipuminen oli erittäin ripeää. Vuonna 2022 Keski-Suomessa oli 108 116 työpaikkaa, jossa oli 1,7 % kasvua edellisvuodesta ja lähes 4 900 työpaikkaa enemmän kuin koronavuonna 2020. Tätä suurempi työpaikkamäärä on ollut viimeksi vuonna 2011.
Keski-Suomen työpaikoista 33 % oli julkisella ja 67 % yksityisellä sektorilla.
Työpaikoista 20 579 (19,0 %) oli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden työpaikkoja oli 14 990 (13,9 %) ja koulutuksen alan työpaikkoja 10 366 (9,6 %). Kaupan alalla työskenteli 10 282 työntekijää (9,5 %).
Työssäkäynti
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Siihen vaikuttavat alueen työllisyystilanne sekä syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja.
Keski-Suomen maakunnassa taloudellinen huoltosuhde vuonna 2022 oli 146, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan huoltosuhde, 130. Kuntien välillä taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti. Vuonna 2022 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksinkertaisesti suhteessa työllisten määrään kahdessa keskisuomalaiskunnassa. Korkea huoltosuhde asettaa haasteita mm. kuntataloudelle. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa huoltosuhdetta heikentävästi.
Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Suhdeluku ilmaisee, onko alueella enemmän työpaikkoja vai työllisiä asukkaita ja kuinka suuresta erosta on kyse.
Vuonna 2022 alueen työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän viidessä Keski-Suomen kunnassa: Äänekoskella, Jyväskylässä, Multialla, Viitasaarella ja Kyyjärvellä. Alhaisimmillaan työpaikkaomavaraisuus on Jyväskylän kehyskunnissa, joissa myös pendelöinti on suurta. (Erityisesti julkisella sektorilla henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta rekisteritietojen puutteellisuuden takia. Esimerkiksi kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.)
Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuudessa heijastuu pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on suuri, kun taas Jyväskylän kehyskunnista työssäkäynti suuntautuu vahvasti myös keskuskaupunkiin.
Työllisyys ja työttömyys
Ajankohtaiset tiedot Keski-Suomen työttömyystilanteesta löydät Työllisyyskatsauksesta. Lisää kuntakohtaista tietoa on visualisoitu työllisyyden kuntakokeilujen tietopalveluun.
Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -sovelluksessa voit tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen kehitykseen maakuntatasolla. Työvoimabarometrissä keskitytään alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin.